It's the bensan hinta, stupid

Ensimmäiset aluevaalit pidettiin ja edellisessä kirjoituksessa käsittelemäni kokoomuksen talouspopulismi siivitti puolueen odotettuun voittoon. Vaalitulos todennäköisesti antoi lisää rohkeutta kokoomukselle ja erityisesti Petteri Orpolle kampanjoida tulevissa eduskuntavaaleissa veronalennusten ja budjettikurin yhdistelmällä. Tässä vaiheessa tuntuu mahdottomalta sanoa millainen kansan pulssi on reilun vuoden päästä, joten strategian toimivuutta tulevaisuudessa on ennenaikaista arvioida. Tosiasia on kuitenkin se, että palveluseteli, talouskuri ja verovastaisuus näyttivät näissä vaaleissa puhuttelevan riittävän suurta osaa kansasta.

Sen sijaan kokoomuksen edellinen eduskuntavaaliteema, autoilu, ei näyttänyt innostavan kansalaisia perussuomalaisten toivomalla tavalla. Perussuomalaiset olivat erityisesti satsanneet kansanedustajan Mauri Peltokankaan vaalivideoon, jossa kehotettiin äänestämään pihalle polttoaineen hinnan korottajat. Video oli kyseenalainen monestakin eri syystä.

Ensinnäkin, myös perussuomalaiset olivat Sipilän hallituksen kaudella mukana nostamassa polttoaineveroa. Tässä mielessä videon viesti oli hämmentävä. Kehotettiinko videossa siis olla äänestämättä perussuomalaisia? Toiseksi, polttoaineen hinnanmuodostus autoilijalle on monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttaa veron lisäksi esimerkiksi raakaöljyn hinta, johon Marinin hallituksen on varsin vaikeaa vaikuttaa. Ylipäätään, ei liene poliittisesti erityisen realistista, että fossiilisten polttoaineiden hinnat voisivat pitkällä aikavälillä ainakaan laskea. Kokonaan oma poliittinen kysymyksensä on, pitäisikö tämä hintojen nousu kompensoida autoilijoille jollain tavalla.

Kolmanneksi, aluevaltuustot eivät tietenkään päätä polttoaineverosta. Tähän perussuomalaisten vastaus oli, että esimerkiksi hälytysajoneuvot käyvät polttoaineilla, joten niiden verotus on olennaista. Tällä periaatteella kuitenkin voitaisiin avata keskustelu myös tuhansista muistakin asioista jotka vaikuttavat sote- ja pelastustoimen asioihin, vaikka eivät ole sen päätösvallassa.

Bensan hinta ja tilivelvollisuus

Hallinnollisesta näkökulmasta on tietenkin outoa, että vaaliteemaksi otetaan asia, jota tulevat edustajat eivät tule aluevaltuustoissa käsittelemään. Poliittisesta historiasta ja politiikan teoriasta voidaan kuitenkin löytää tapauksia ja argumentteja, jotka puolustavat perussuomalaisten toimintaa.

Esimerkiksi kuntavaaleissa 2017 vihreät pitivät yllä äänekkäästi Sipilän hallituksen tekemiä koulutusleikkauksia, vaikka kunnanvaltuustojen päätösvaltaa esimerkiksi korkeakoulutuksen rahoitukseen voidaan pitää lähes mitättömänä. Strategia oli silti onnistunut, sillä jälkeenpäin on analysoitu, että koulutusleikkauksien kritiikki oli merkittävä syy vihreiden vaalivoitolle.

Politiikan teoriassa taas puhutaan ns. tilivelvollisuudesta (accountability). Tällä viitataan siihen, että vaaleissa äänestäjien epätoivomina pitämiään edustajia voidaan äänestää ulos. Juuri tähän tilivelvollisuuteen myös Peltokangas viittasi uhotessaan, että "äänestetään bensan hinnan korottajat ulos, perkele!" Peltokangas siis halusi tilivelvollisiksi nykyiset hallituspuolueet joiden hän kokee - tai haluaa äänestäjien kokevan - olleen vastuullisia polttoaineen kasvavista hinnoista.

Vaikka aluevaaleissa ei voidakaan äänestää kansanedustajia ulos Arkadianmäeltä, voidaan alue- ja kuntavaalien tapaisissa välivaaleissa kuitenkin osoittaa gallupeja vahvempi protesti hallituksen linjaa vastaan. Tässä mielessä huomion kääntäminen aluevaltuustojen kannalta epärelevantteihin asioihin, olisi voinut jollain toisella teemalla tai toisessa tilanteessa olla onnistunutkin ratkaisu.

Nyt kuitenkin toteutus oli ainakin perussuomalaisten kannatuksen näkökulmasta selvästi epäonnistunut. Kirjoituksen alussa mainittujen seikkojen vuoksi polttoainevero-teema oli kokonaisuudessaan sekava ja kenties liiankin populistinen. Mielikuvaa vaaliteeman kömpelöydestä lisäsi se, että videolla näkyvä huoltoasema irtisanoutui mainoksesta ja vaati vaalivideon poistamista. Mainos synnyttikin vahvan vastareaktion siitä, että perussuomalaiset eivät edes tiedä mistä aluevaaleissa päätetään.

Yksi syy vastareaktioon voi olla se, että Marinin hallitus on ollut kohtalaisen suosittu eikä protesti innostanut kuin perussuomalaisten ydinkannattajaryhmää. Näin taas ei ollut vuoden 2017 kuntavaaleissa, johon lähdettiin asetelmassa, jossa Sipilän hallitus oli onnistunut keräämään runsaasti vihollisia palkansaajista ja akateemisesta väestä. Toinen vaihtoehto voi olla se, että äänestäjät eivät koe Marinin hallituksen olevan erityisesti vastuussa polttoaineen hintojen noususta. Sen sijaan Sipilän hallitus oli hyvin yksiselitteisesti vastuussa koulutusleikkauksista.

Lopuksi

Vaalit voi hyvinkin ratkaista aihe, jonka ei sinänsä pitäisi liittyä kyseisiin vaaleihin. Irrelevantti teema on kuitenkin strategisesti riskialtis. Suosittua hallitusta vastaan kampanjoidessa riskinä erityisesti populistipuolueella on, että antaa itsestään epäuskottavan ja epäpätevän kuvan. Lisäksi olisi hyvä, että vaaliteema liittyisi edes etäisesti vaaleihin. Kokoomus vastusti vaaleissa ankarasti maakuntaveroa, vaikka aluevaltuustot eivät sen mahdollisesta käyttöönotosta tee päätöstä, vaan eduskunta. Maakuntavero liittyi kuitenkin keskeisesti vaalien teemaan, joten kokoomus ei saanut osakseen samanlaista vastareaktiota kuin perussuomalaiset.

Aluevaalit tarkoittavat sitä, että hallituksilla tulee jatkossa olemaan yhdet välivaalit lisää, joissa mittautetaan kannatus. On hyvin mahdollista, että jatkossakin aluevaalien yhteydessä keskustellaan asioista, joista alueet eivät päätä. Mikäli aluevaltuustot koetaan teknokraattiseksi tai vaalit muuten epäkiinnostaviksi, voidaan aluevaaleissa nähdä jatkossakin tilaisuus hallituksen politiikan haastamiselle.

P.S Blogisti on hämmentynyt siitä, miksi keskustan voitto paikkamäärissä on saanut niin pienen huomion sekä vaalilähetyksessä että uutisoinnissa. Eikö aluevaltuustoissa kuitenkin lopulta ratkaise paikkojen määrä eikä kannatus?