Kuntatalouden kriisin siemenet alkoivat itää

Perjantaina 17.11. kuntien talousjohtajien maailma pimeni. Valtiovarainministeriö ilmoitti, että vuoden 2022 verotuksen valmistuminen aiheuttaa muutoksia sote-siirtolaskelmaan ja kuntien valtionosuuksiin. Tämä tekniseltä kuulostava muotoilu tarkoitti käytännössä yli 400 miljoonan leikkausta valtionosuuksissa. Esimerkiksi Vantaan kaupungin edustaja arvioi tämän tarkoittavan 19 miljoonan euron pudotusta vuosien 2024 ja 2025 budjeteissa.

Tilanteesta ei voinut juurikaan syyttää nykyistä Orpon hallitusta, sillä leikkaus perustui edellisellä hallituskaudella sovittuihin sote-siirtolaskelmiin kunnilta hyvinvointialueille. Sen sijaan valtiovarainministeriön toiminta herätti kunnissa ihmetystä ja pettymystä. Perjantaina toimistoajan jälkeen tullut ilmoitus 400 miljoonan leikkauksista juuri, kun kunnat olivat lyöneet lukkoon tulevan vuoden veroprosentin, ei varsinaisesti ollut omiaan lisäämään luottamusta kuntien ja VM:n välillä. Ärtymystä lisäsi se, että useammassa kunnassa oli jo valmiiksi sovittu mittavista leikkauksista vuoden 2024 budjettiin. Kuntaliitossa perjantaita kutsuttiinkin Kuntien Black Fridayksi.

Kustannusneutraalius kasvattaa kustannuksia

Monimutkaiselta kuulostavan tapauksen sylttytehdas löytyy yksinkertaiselta kuulostavasta periaatteesta: Hyvinvointialueuudistuksesta haluttiin kustannusneutraali valtiolle. Tämä periaate lyötiin lukkoon jo Sipilän hallituksen yrittäessä maakuntauudistusta. Näin uudistus oli tarkoitus maksattaa kunnista siirtyvällä rahoituksella. Kunnilta siirrettiin kustannuksia hyvinvointialueiden hoidettavaksi, mutta myös niiden tuloja leikattiin samalla määrällä.

Tulevia kustannuksia arvioitiin kuntien vuoden 2021 tilinpäätösten ja sekä vuoden 2022 talousarvioiden pohjalta. Laskelmat päätettiin lopullisesti tarkistaa vuoden 2023 aikana vuoden 2022 tilinpäätöstiedoilla. Kuntien menot kuitenkin kasvoivat vuonna 2022 ennakoitua enemmän, jolloin myös rahoitusta oli siirrettävä ennakoitua enemmän. Tämä oli tiedossa jo lokakuussa 2022. Koska rahoituksen piti olla valtion ja kuntien välillä kustannusneutraali, oli puuttuva raha leikattava tulevista kuntien valtionosuuksista. Tämän vuoden syyskuussa leikkauksen valtionosuuksiin arvioitiin olevan noin 40€/asukas jonka lisäksi valtionosuuksia vuodelta 2023 päätettiin oikaista takautuvasti 20 eurolla asukasta kohden vuosina 2024–2025.

Koska kuntien on kuntalain mukaan tavoiteltava tasapainoista tai ylijäämäistä taloutta, ovat leikkaussakset viuhuneet kunnantaloissa ympäri Suomea tämän syksyn aikana. Kuntaliiton Sanna Lehtosen mukaan hyvinvointialueuudistuksen maksajaksi onkin joutumassa kuntien sivistystoimi. Vaikka kunnilla on valtaa päättää siitä mihin ne alijäämätilanteessa säästöt kohdistavat, on sivistystoimen välttäminen leikkauksilta varsin vaikeaa, sen niellessä leijonanosan kuntien budjeteista. Samalla voidaan kysyä, onko Pisa-tulosten laskemisen aikakaudella tarkoituksenmukaista, että sivistystoimeen kohdistuu leikkauksia.

Valtionosuuksien leikkaaminen on johtanut myös erikoiseen tilanteeseen, jossa kunnat ovat saaneet negatiivisia valtionosuuksia, eli valtionosuuksien saamisen sijaan, kuntia on vaadittu maksamaan valtionosuuksia takaisinpäin valtiolle. Tätä kokonaisuutta vasten kuntien järkytystä viime perjantain tiedotteen osalta voidaan pitää varsin ymmärrettävänä. Jo valmiiksi leikattuja valtionosuuksia oltiin leikkaamassa 400 miljoonalla eurolla lisää. Edelleen varsin ymmärrettävänä voidaan pitää ihmetystä siitä, miksi veronmaksajille kustannusneutraalina mainostettu uudistus on johtanut tilanteeseen, jossa kuntien on nostettava veroja.

Orpon hallitus reagoi

Orpon hallituksen reaktiota kuntatalouden mustaan perjantaihin voidaan pitää kohtuullisen ripeänä. Jo maanantaina, eli seuraavana arkipäivänä, hallituspuolueet olivat päässeet sopuun siitä, että perjantaina uutisoitu valtionosuuden lisävähennys jaksotetaan. Lisäksi vuodelle 2024 valtionosuuteen ehdotettiin 192 miljoonan euron määräaikaista lisäystä. Samalla päätettiin valmistella pidemmän aikavälin ratkaisuja.

Keskiviikkona 22. marraskuuta Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen ilmoitti viestipalvelu X:ssä valtiovarainministeri Purran luvanneen, että yli 400 miljoonan valtionosuusleikkaus kompensoitaisiin kunnille. Myöhemmin Karhunen täsmensi, että kyse oli vain lupauksesta eikä asiasta ole vielä käyty neuvotteluja. Karhusen tehtyä lupauksesta julkisen, on Purralla ja hallituksella kuitenkin merkittävä paine toteuttaa antamansa lupaus. Tämän lupauksen lunastamiseksi valtion on rikottava aiempi periaatteensa, eli hyvinvointialueuudistuksen kustannusneutraalius valtion ja kuntien välillä.

Yhteenveto

Jälkiviisaasti voidaan todeta, että periaate hyvinvointialueuudistuksen kustannusneutraaliudesta on luonut kuntatalouteen kestämättömän tilanteen. Lisäksi se toimii alkuperäistä tarkoitustaan vastaan, sillä uudistuksen, jonka piti olla myös veronmaksajalle kustannusneutraali, nostaakin ansiotuloista maksettavaa kunnallisveroa. Mikäli hallituksen esitys 192 miljoonan euron määräaikaisesta lisäyksestä vuoden 2024 valtionosuuksiin menee läpi, voidaan todeta, että kustannusneutraalius ei lopulta toteutunut, vaan valtion maksettavaksi tuli ainakin tämän summan verran lisää. Vaikka kyseessä ei suoraan olekaan uudistuksen rahoitus, on se selkeästi kompensaatio kunnille hyvinvointialueuudistuksen kustannuksista.

Tilanne lienee turhauttava hallitukselle, sillä aikaisemmin luodun uudistuksen vaikutukset räjähtivät sen silmille. Toisaalta talouskuri ei ole hallituksen päätä tähän saakkakaan huimannut, vaan se on toiminut jopa arvopohjaltaan erilaisten puolueiden yhteisenä liimana.

Jäämme myös odottamaan mielenkiinnolla mitä hallituksen lupaamat pidemmän aikavälin toimet kunnille tulevat olemaan.