Metsoloiden poliittinen talous

Tällä kertaa Raamit ja kehykset -blogissa sukelletaan fiktion maailmaan ja tehdään katsaus poliittisen talouden näkökulmasta Metsolat -sarjaan. Sarjaa on aikaisemmin analysoitu yhteiskuntatieteellisesti ainakin sosiaalityön näkökulmasta.

Metsolat on Raamit ja kehykset -blogin kiistaton suosikkisarja ja idea katsauksesta Metsoloiden poliittisen talouteen on elänyt jo pitkään. Sarja poistuu Yle Areenasta maaliskuussa, joten jaksojen saatavuuden näkökulmasta kirjoittaminen vaikeutuisi huomattavasti keväällä. Tämän vuoksi aika katsaukselle oli vähintäänkin kypsä. Katsaus sisältää huomattavasti juonipaljastuksia, joten jos Metsolat jostain syystä on kesken tai katsomatta, on suositeltavaa katsoa se loppuun ennen tämän tekstin lukemista.

Metsolat sijoittuu Kainuuseen, kuvitteelliseen Hoikan kuntaan, lähelle Puolankaa. Sarjassa kuvataan kainuulaista pienviljelijäperhettä sekä heidän aikuisia lapsia ja Hoikan kunnan elämää. Sarja alkaa kesäkuussa 1987 ja päättyy kuusi vuotta myöhemmin kesäkuussa 1993. Sarjassa tosin on yksi muistelujakso, joululta 1996, joka on jätetty tämän katsauksen ulkopuolelle.

Katsauksessa käsitellään sarjaa pääsääntöisesti Erkki Metsolan henkilöhahmon kautta. Sarjan muiden henkilöiden kohtalot ovat varsin alisteisia Erkin tekemisille. Lisäksi taloudellisesti toimeliaana henkilönä poliittisen talouden teemat heijastuvat usein nimenomaan Erkin hahmon kautta.

Sosiaalinen pääoma ja yhteiskunnalliset instituutiot Metsoloissa

Sarjan alkuvaiheessa Erkki avustaa vanhempiaan maatilalle, mutta työttömyys ja alkoholismi aiheuttavat näköalattomuutta Erkin elämään. Erkki kuitenkin työllistää itsensä maansiirtourakoinnin ja myöhemmin rinnebisneksen avulla.

Erkin menestystä voidaan selittää sosiaalisen pääoman käsitteen avulla. Vaikka Erkki tekee itse päätöksen raitistumisestaan ja yrittäjyydestä, hän saa huomattavasti apua läheisiltään. Erkin sosiaaliset verkostot ovat lähtötilanteessa hyvässä kunnossa työttömyydestä huolimatta.

Varattomana ja työttömänä miehenä Erkki ei saanut hankittua kaivinkonetta yksin, kun hänen maksukykyynsä ei pankissa luotettu. Erkin mummo kuitenkin takasi pankkilainan ja hieman myöhemmin Erkki perusti Kari Kaukovaaran kanssa yrityksen, joka mahdollisti lisähankinnat koneisiin, joilla rinnekeskuksen maansiirtotyöt hoidettiin. Myöhemmin Erkin liiketoimia edesauttoi hänen vaimonsa Helena, joka rakensi mäkeen hotellin.

Helena ja Erkin äiti Annikki mahdollistivat Erkin yrittäjyyden myös hoitamalla kotitöitä, kuten ruoanlaittoa ja pyykinpesua Erkin puolesta. Jaksossa 31 Erkki tosin yrittää pestä pyykkiä, mutta epäonnistuu siinä. Lisäksi Erkin veli Risto tekee konkurssinsa jälkeen Erkille vuosikaudet töitä vastapalveluksia tai pieniä korvauksia vastaan. Erkille järjestely on varsin kannattava sillä todennäköisesti Riston työpanos markkinoinnin ammattilaisena on huomattavasti arvokkaampi kuin Erkin maksama korvaus.

Myös suomalaisen yhteiskunnan instituutiot mahdollistavat Erkin menestystä. Sarjassa on havaittavissa toisinaan vastakkainasettelua byrokratian ja dynaamisen yrittäjä-Erkin välillä, mutta vastakkainasettelu ei varsinaisesti ole valtiovastaista vaan liittyy useimmiten Kari Kaukovaaran järjestämiin hallinnollisiin metkuihin erilaisissa toimielimissä. Erkin pettämätön liittolainen on kunnanjohtaja Tolonen ja Erkki saa tukea julkiselta sektorilta, kun Hoikan kunta, Kehitysaluerahasto (nykyinen Finnvera) sekä Kauppa- ja teollisuusministeriö myöntävät erilaisia lainoja sekä tukia rinnebisnekseen. Valtio siis kantaa mazzucatolaisessa hengessä riskiä Erkin puolesta edistäessään kotimaan matkailua.

Erkin veljelle Ristolle instituutiot ovat vähemmän suopeat. Risto ostaa yrityksen, jonka edellinen omistaja on jättänyt veroja maksamatta. Tämä, yhdessä Riston sinisilmäisyyden ja muutamien epäonnistuneiden kilpailutusten jälkeen, aiheuttaa Ristolle konkurssin ja valtavat ulosottovelat. Risto arvosteleekin usein yhteiskunnan kohtelua konkurssia tehneitä kohtaan.

Ympäristö ja talous

Erkin kautta sarjassa käsitellään myös ympäristön ja talouden konflikteja. Erkki on riippuvainen Kainuun luontopääomasta, sillä hän markkinoi Kainuuta erityisesti saksalaisille luontomatkailijoille "koskemattomalla luonnolla". Erkin omat toimet eivät kuitenkaan ole kestävän kehityksen hengen mukaisia.

Jaksossa 12 Erkki väittelee isänsä Antin kanssa perustettavan laskettelurinteen aiheuttamista ympäristöhaitoista. Antin mukaan rinteen vaatimien hakkuiden jälkeen metsät ovat peruuttamattomasti pilalla ja hän uskoo rinteen pilaavan alueen rauhallisuuden. Tähän kritiikkiin Erkki vastaa tunteikkaasti kertomalla työttömyydestään ja toimeentuloriippuvuudesta. Tämän jälkeen Antti toteaa mielensä muuttaneena, että ihmisellä tulee tosiaan olla töitä. Erkki myötäilee, että vaaroja riittää Suomessa ja yhden niistä voi "uhrata". Kuntavaalikoneiden moderniin klassikkokysymykseen "tuleeko työpaikat vai ympäristö asettaa etusijalle", olisivatkin Metsolan Antti ja Erkki ainakin syksyllä 1988 vastanneet: työpaikat.

Urjanvaaran hakkuu on silti vielä syntilistan lievintä päätä, sillä viimeisten jaksojen toiminta ei tee Erkille kunniaa ympäristönsuojelun saralla. Erkki kehittelee veljensä Heikin kanssa rinnetampparista monitoimikoneen, jolla urakoidaan kesäisin turvepelloilla. Myöhemmin Heikki päivittelee turvepölyä, mutta pohdinta turvetuotannon negatiivisista vaikutuksista soille, vesistöille ja ilmastolle loistaa poissaolollaan.

Toisaalta sarjan alkupuolella jaksossa 10, Kari Kaukovaaran tilaama ja Erkin toteuttama metsien ojitus saa luonnonsuojelijoiden vihat ympärilleen. Tilanne eskaloituu lopulta siihen, että luonnonsuojelijat sitovat itsensä ketjuilla Erkin kaivinkoneeseen. Luonnonsuojelutyö on myöhemmin tärkeässä roolissa, kun Osmo ja Liisa ryhtyvät harjoittamaan luonnonmukaista maanviljelyä.

Työttömyys ja työn eetos

Sarjan keskeisimmät hahmot ovat yrittäjiä, maanviljelijöitä tai korkeastikoulutettuja asiantuntijoita. Fyysisesti kuormittavassa palkansaaja-ammatissa on vain Helena ja myöhemmin hänkin siirtyy hotelliyrittäjäksi. Kainuulaisen proletariaatin arki näkyy ainoastaan Hoikan kirkonkylällä pyörivissä sivuosahahmoissa, jotka toimivat jonkinlaisena työvoimareservinä. Hyvinä aikoina he kelpaavat monenlaisiin töihin kaivinkoneenkuljettajiksi, mökkkityömaiden betoninvalamiseen ja rinnetyöntekijöiksi. Huonoina aikoina he taas ovat ensimmäisinä irtisanottavien listalla ja heidän työttömyytensä aiheuttaa humalaisia tappeluita kylällä.

Työttömyys useimmiten yhdistyykin sarjassa alkoholismiin ja muihin elämänhallinnan ongelmiin. Kolmannessa jaksossa vielä työttömänä ollut Erkki on joutunut oikeuden eteen, kun on jäänyt kiinni rattijuopumuksesta hitsattuaan viinapalkalla Eino Vanhasen peräkärryä. Tuomiota pohdittaessa yksi lautamiehistä kertoo, että Hoikan kunnassa hankala työtilanne ajaa työttömät ryyppäämään ja ehdottaa lievää tuomiota. Kuudennessa jaksossa Erkki kysyy Einolta pystyisikö hän olemaan raittiina. Eino vastaa, että ehdottomasti, mutta työttömyyden aiheuttama toimettomuus ajaa hänet juomaan.

Sarjan näkökulmaa työttömyyteen voidaankin kuvailla samanaikaisesti ymmärtäväiseksi, mutta hieman holhoavaksi ja stereotypisoivaksi. Työn eetos on kuitenkin sarjassa vahva. Jaksossa 29 Erkki on työvoimatoimistossa kysymässä työntekijöitä rinteeseen. Erkki kertoo, että ei voi maksaa työstä erityisen korkeaa palkkaa, mutta tietää kokemuksesta että työ aina voittaa "sohvalla makaamisen".

Puoluepolitiikka Metsoloissa

Vaikka kunnanvaltuustolla on Metsoloissa keskeinen rooli, ei sarjassa kuitenkaan käsitellä puolueita, vihreitä lukuunottamatta. Esimerkiksi hahmoja, jotka tunnustautuisivat selkeästi keskustalaisiksi tai vasemmistolaisiksi ei ole, vaikka sarja sijoittuu Kainuun korpeen. Puoluepoliittisten konfliktien puutteella sarja poikkeaa esimerkiksi sellaisista kotimaisen tv-draaman klassikoista kuin Rintamäkeläiset, Puhtaat valkeat lakanat, ja Hovimäki.

Oikeisto-vasemmisto -jako kuuluu sarjassa menneisyyteen. Konkreettisesti tämä näkyy sarjan kolmannessa jaksossa, kun Raija Metsola muistelee menneisyyttään kommunistisessa liikkeessä, mutta valittelee, että nykyään kriittistä ääntä ei saa kuuluviin. Metsoloiden ajassa vaihtoehtoliikettä edustaakin vasemmiston sijaan vihreä liike, jossa erityisen aktiivinen on Raijan vävy, Osmo Lampinen.

Rahapolitiikan vaikutukset Metsoloissa

Erkin hahmosta heijastuu myös 1990-luvun rahapoliittiset päätökset. Erkki on saanut valuuttalainoja lankomieheltään, Jaakko Järvenheimolta. Kun markka ensin devalvoidaan ja sen jälkeen kellutetaan, Erkin valuuttalainojen korot nousevat reilusti, koska markan arvo heikkenee suhteessa muihin valuuttoihin. Tämän vuoksi Erkin on haettava yritystään velkasaneeraukseen. Jaksossa 32 Erkki onkin ymmärrettävästi rahapoliittista päätöksistä katkera poliitikoille ja Suomen pankille.

Jaakon roolina on taas antaa sarjassa kasvot kasinotaloudelle, kun hän tyrkyttää lainoja pankin asiakkaille. Kiristettynä Jaakko kuitenkin joutuu eräässä tapauksessa myöntämään lainoja ilman riittäviä vakuuksia ja menettää näin työnsä ja joutuu lopulta poliisikuulusteluihin.

Lopuksi

Metsoloissa käsitellään useita poliittisen talouden teemoja ymmärrettävällä tavalla. Sarjan kautta voidaan löytää tunnistettavia tarinoita ympäristön ja talouden konfliktista, työttömyydestä ja rahapolitiikasta. Tosin sarja ei tarjoa vaihtoehtoisia tai hegemoniaa haastavia näkemyksiä. Sarjassa kritisoidaan lähinnä sellaisia kapitalismin ilmentymiä, joita yhteiskunnassa on yleisesti paheksuttu, kuten kasinotaloutta tai myrkkyjen laskemista luontoon. Työttömyyteen suhtaudutaan empaattisesti, mutta sen aiheuttamista syistä ei käydä pohdintaa. Työntekijöitä ei riistetä ja sarjan epärehellinen yrittäjä, Nylund, huijaa toista yrittäjää, Risto Metsolaa. Sarjan radikaaleimmat hetket eletään jaksossa 10, kun Talakan metsissä osoitetaan mieltä ojitustyötä vastaan.

Markkinafundamentalistisella "valtio ei voi valita voittajia" -asenteella ei sarjassa ole tilaa. Sen sijaan työn ja yrittäjyyden eetos on erityisesti Erkin hahmossa vahvasti läsnä. Sarjan käsikirjoittaja ja ohjaaja Carl Mesterton onkin nimennyt sarjan sloganiksi  "Aina kannattaa yrittää".